Menu
Ehtoollisen edellä

128

Pyhän Johannes Krysostomoksen rukous

Valtias Herra, en minä ole sen arvoi­nen, että tulisit sieluni katon alle, mutta koska sinä, ihmisiä rakastava, tahdot asua minussa, uskallan lähestyä sinua. Sinä käs­ket minun avata ovet, jotka olet itse tehnyt, ja sinä astut niistä sisään, koska olet ihmi­siä rakastava Herra. Sinä astut sisään ja valai­set pimentyneet ajatukseni. Uskon, että astut sieluuni, sillä sinä et ajanut luotasi syntistä naista, joka itkien tuli tykösi, et hylännyt katuvaa publikaania, et torjunut ryöväriä, joka tunsi valtakuntasi, etkä parannuksen tehnyttä vai­noa­jaakaan jättänyt entiselleen vaan kaikki katuen luoksesi tulleet olet ottanut ystäviesi joukkoon, sinä ainoa kiitetty, nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen.