Menu
Liturgiassa

48

Ylistä Herraa, minun sieluni! | Koko elinaikani minä ylistän Herraa, | laulan ja soitan Jumalalleni | niin kauan kuin elän!

Älkää luottako maan mahtaviin, | älkää luottako yhteenkään ihmiseen – ei ihmisestä ole auttajaksi. | Hänen henkensä lähtee, hän tulee jälleen maaksi, | ja sinä päivänä kaikki hänen hankkeensa raukeavat. | Onnellinen se, jonka auttaja on Jaakobin Jumala, | onnellinen se, joka turvaa Herraan, Jumalaansa. |

Herra on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on. | Herra on iäti uskollinen. |

Herra hankkii oikeutta sorretuille, | nälkäisille hän antaa leipää. | Herra päästää vangitut kahleista, | hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen. | Herra rakastaa oikeamielisiä, | hän suojelee muukalaisia ja tukee leskiä ja orpoja, | mutta jumalattomien tien hän te­kee mutkaiseksi. | Herra hallitsee ikuisesti. | Hän on sinun Ju­ma­lasi, Siion, polvesta polveen.

1. säv.